Perheyritykset ovat keskeisessä asemassa pienyritysten joukossa. Pienyritykset avaavat meille ovensa usein, koska omistajat haluavat kertoa meille tarinansa. Meitä innostaa nähdä, kuinka yritykset kehittyvät siirtyessään sukupolvelta toiselle.
Keskustelimme kolmen viini- ja alkoholialan yrittäjän kanssa. He hyödyntävät yritystensä pitkää taivalta kertoakseen vahvoja bränditarinoita, jotka auttavat heitä erottumaan joukosta. Kiinnostipa sinua oman perheyrityksesi kehittäminen tai yrityksen perustaminen, lue näiden yrittäjien neuvot.
Tutustu yrittäjiin
Ruby Honerkamp, Talkhouse Encore
Ruby on yksi Talkhouse Encoren perustajista. Yritys valmistaa tölkkicocktaileja ja on alkujaan Rubyn monisukupolvisen, Long Islandilla sijaitsevan sukellusbaarin inspiroima.
Jacine Rutasikwa, Matugga Rum
Jacine perusti Matugga Rumin aviomiehensä Paulin kanssa. Heidän tavoitteenaan on valmistaa rommia perinteisesti käsityönä Skotlannissa – Jamaikan ja Ugandan sukujuuriensa innoittamana.
Anja Schafer, Weingut W.J. Schafer
Anja liittyi äskettäin perheensä yritykseen palkitulle viinitilalle aivan Saksan Frankfurtin liepeille. Hän haluaa oppia yrityksestä kaiken ja aikoo tehostaa sen toimintaa entisestään.
Sukujuuret
Monet perustavat yrityksen juuriensa takia – joko kulttuuritaustansa tai sukuhistorian innostamana. Ehkä uudessa kaupungissasi ei ole tarjolla perinteistä persialaista ruokaa, joten päätät avata ravintolan. Tai ehkä *et vaan löydä* yhtä hyvää tulista kastiketta, jota isotätisi valmisti – joten otat sellaisen kehittämisen omaksi tehtäväksesi.
Jacine Rutasikwan tarina alkaa rommista – juomasta, joka on aina ollut keskeinen osa hänen elämäänsä. Hän kertoo, että hänen nuoruudessaan rommi symboloi hyviä aikoja, ja sitä tarjoiltiinkin aina eri perhejuhlissa ja -tapaamisissa. “Yritämme luoda brändiä, joka kertoo hyvistä, perheen ja ystävien kesken vietetyistä hetkistä ja rommin – ja elämän – nauttimisesta”, Jacine lisää. “Tästä suuri osa liittyy kulttuuriperintöömme, koska toimimme itse näin oman perheemme kanssa. Paul ja minä olemme molemmat suurista perheistä, joissa kokoontumisia riittää. Tuomme yritystoimintaan ja -kulttuuriin perhearvoja. Samanlainen perhekeskeisyys näkyy myös brändissämme.”
Hänen isänisänsä omisti rommibaarin Kingstonissa Jamaikalla ennen muuttoaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hänen äitinsä isä puolestaan oli puuseppä. “Jossain vaiheessa hän teki tynnyreitä rommitislaamolle ja leikkasi myös sokeriruokoa. Kaikki nämä taustatarinat ovat erittäin kiinnostavia. Lisäksi rommin historia liittyy myös orjuuteen. Alunalkujaan rommintislaajat Karibialla olivat orjia… rommi todella on osa perimääni.”
Anja Schafer aloitti työt perheensä omistamalla viinitilalla ollessaan 25-vuotias. Tänään hän pähkäilee, kuinka selviytyy viinitilan pyörittämisestä jossain vaiheessa omillaan. “En aina ajatellut ottavani yrityksen ohjaimia käsiini… Päätös kypsyi vaiheittain ja tuo mukanaan paljon vastuuta. Onneksi olemme nyt siirtymävaiheessa, joten meillä on aikaa valmistautua.”
Ruby Honerkamp aloitti työskentelyn perheensä baarissa, Stephen Talkhousessa, kun koronapandemia iski. “Kun baari oli kiinni pandemian aikana, mietimme tapoja, joilla toimintamme voisi ulottua vähittäiskaupan ulkopuolelle, koska ovemme pysyivät suljettuina.” Ruby kertoo, kuinka hän lähestulkoon varttui 1970-luvulla perustetussa baarissa. Viimein vuonna 2020 hän tunsi olevansa valmis liittymään virallisesti mukaan perheyrityksen toimintaan.
Sukupolvenvaihdoksista selviäminen
Läheisten kanssa työskentelyssä on hyvät ja huonot puolensa – työ on henkilökohtaisempaa, ja siksi onkin otettava huomioon edellisen sukupolven tunteet ja kokemukset. Toisaalta perheyrityksessä tukea on aina tarjolla.
Työskenneltyään vuosia brändäyksen ja markkinoinnin parissa New Yorkissa, Ruby tunsi olevansa valmis liittymään perheyritykseen virallisesti. “Talkhouse on osa isääni, eikä minulla itselläni ollut asian kanssa mitään tekemistä. Yritys ei tuntunut omalta enkä siten kokenut, että minulla olisi ollut sille mitään annettavaa. Vanhempani olivatkin todella innoissaan ja ylpeitä siitä, että pystyin ottamaan käyttööni omat vahvuuteni ja sain luotua sen pohjalta jotain uutta.”
“Vanhempani ovat osa kaikkea sitä, minkä olen saanut aikaiseksi”, Ruby lisää. “He ovat olleet mentoreitani ja auttaneet minua varmistamaan, että kaikki tuntuu aidolta. Käännyn vanhempieni puoleen aina huolehtiakseni siitä, etten joudu hakoteille tekemällä liian montaa asiaa samanaikaisesti. Yhdessä varmistamme, että kaikki, mitä teemme, on tasapainossa baarin toiminnan kanssa. Uskon, että vanhemmilleni merkitsee todella paljon nähdä vaivannäköni heidän yrityksensä eteen – että he näkevät perheprojektinsa jatkuvuuden ja dynaamisuuden.”
Vaikka Anja on suunnitellut muutoksia Weingut Schaferiin, hän sanoo, että “tätä yritystä edustaa aina joku perheestämme. Se on asia, jonka myös asiakkaat haluavat nähdä. He haluavat nähdä perheen, joka on yrityksen takana. Tämän haluamme ehdottomasti heijastuvan myös brändissämme.”
Päätöksenteko on Anjan ja hänen vanhempiensa, jotka ottivat viinitilan ohjat Anjan isoisältä vuonna 1995, yhteinen asia. “Otan heidät mukaan päätöksentekoon jatkossakin, jos he sitä haluavat. Mutta pitkän aikavälin päätökset vanhempani jättävät minulle. Asiat, jotka tapahtuvat 20 vuoden kuluttua, ovat minun vallassani. Hyödyn vanhempieni kokemuksesta”, Anja lisää. “He ovat apunani vaihtoehtojen punnitsemisessa. Sitten kun johdan yritystä täysin omillani, pitävät he sitä silti vähän silmällä.”
Weingut Schaferin tunnuslause on “Perinteinen kohtaa modernin”. Se kuvastaakin Anjan liiketoimintasuunnitelmaa täydellisesti. “Se viittaa sukupolvenvaihdokseen, joka on nähtävillä jopa tuotantolaitoksissamme. Täällä Hochheimissa on vanha tuotantopaikkamme, viehättävä vanha rakennus, jossa on kaunis sisäpiha. Minun astuttuani johtoon olemme kuitenkin alkaneet laajentaa liiketoimintaa ja rakensimme siksi myös uuden tuotantolaitoksen, joka on täysin betoninen ja erittäin modernin näköinen.”
Perhedynamiikka
Ruby on kiitollinen perheensä jatkuvasta osallistumisesta yritystoimintaan. Hän selittää, että perheen kanssa työskentely “ei ole niinkään haaste vaan enemmänkin sukupolvien välisen kuilun kuromista umpeen asioiden hoitamisen ja kommunikoinnin suhteen. Se vaatii kärsivällisyyttä ja brändäyksen tarkentamista… Talkhousen toimintaa on katsottava uusin silmin, koska se kuuluu vanhempaan koulukuntaan, mutta meidän on kuitenkin vietävä tuotteet ja liiketoiminta tulevaisuuteen.”
“Mielestäni muutos on tärkeää kaikessa, erityisesti liiketoiminnassa. Isäni on tehnyt tätä niin pitkään, että hän kyllä tuntee alan, paljon paremmin kuin minä. Hänellä on paljon syvää ymmärrystä ja hyviä suhteita. Toisaalta myös yritysjohtamisessa on alkanut uusi aalto, erityisesti nyt sosiaalisen median digitaalisella aikakaudella. Isäni on tekemisissä suoraan asiakkaiden kanssa, ja minä puolestani yritän parantaa bränditietoutta.
Anja yhtyy Rubyn tuntemuksiin ja sanoo, että hänen vanhempansa ovat todella mielissään hänen otettuaan yrityksen haltuunsa. Hän kuitenkin myöntää, että se voi olla ajoittain myös vaikeaa. “Asiassa kohtaa kaksi sukupolvea, joilla on toisistaan poikkeavia mielipiteitä ja asenteita. Hyvän suhteen ylläpitäminen voi olla myös melkoista työtä.” Mitä tulee brändin uudelleensuunnitteluun, Anja huomauttaa, että hänen vanhempansa ovat kyllä kiinnostuneita prosessista, “mutta he ymmärtävät myös, että uuden brändin on heijastettava pääasiassa minua omistajana… joten jättävät päätöksenteon pääasiassa minulle.”
Ja vaikka Matugga Rum on vasta ensimmäisen sukupolven käsissä, on se silti perheyritys – Jane omistaa yrityksen yhdessä miehensä Paulin kanssa. “Olemme hyviä kumppaneita. Olemme elämänkumppaneita, hoidamme lapset ja yrityksen yhdessä. Yhteistyömme sujuu todella hyvin. Vaikka ei se heti alussa ihan niin hyvin sujunut, koska olemme ihmisinä niin erilaisia. Minä olen luova ja Paul taas on meistä se analyyttisempi. Tyylimme ovat siis hyvin erilaiset, mutta nykyään toimintamme sulautuu jokseenkin yhteen.” Ja vaikka Jacine on luova, hän myöntää, että Paul on yrityksen iskulauseen taustalla: “African soul, Scottish craft.”
Uuden ilmeen suunnittelu
Trendit muuttuvat… Vaikka perheyritykselläsi on ollut logo jo vuosikymmeniä, saattaa olla aika päivittää se. Anja on suunnittelee paraikaa viinitilalle uutta logoa. “On varmistettava, että logo ja brändi vastaavat viinitilan perinteitä. Uuden logon ei pitäisi näyttää start-up-yritykseltä, mutta sen pitäisi myös heijastaa minua nuoremman sukupolven edustajana. Ei liian moderni, eikä liian abstrakti. Yritys kulkee jo kolmannessa sukupolvessa, joten en todellakaan halua logon näyttävän siltä kuin olisin vasta perustanut yrityksen. Minun täytyy löytää kultainen keskitie, mikä ei ole helppoa.”
Hän lähestyy haastetta pitämällä jotain vanhasta logosta mutta soveltaen sitä uudella tavalla. “Vanhempani suunnittelivat nykyisen logon ottaessaan yrityksen haltuunsa isoisältäni. Nyt on aika luoda uusi logo, joka edustaa minua.”
Vaikka Ruby mainitsi, että Talkhousella ei ole brändi-identiteettiä, Talkhouse Encorella ehdottomasti on. “Brändimme on tuore näkemys siitä, mitä baari edustaa. Baari on nimeltään Stephen Talkhouse ja meidän paikkamme on nimeltään Talkhouse Encore, koska olemme musiikkipaikka. Tölkeissämme lukee “Perustettu vuonna 1970”, koska silloin Talkhouse perustettiin. Otamme siis kiinni ajankohdasta, jolloin paikka alunalkujaan rakennettiin.
“Halusimme myös ottaa vaikutteita Talkhousesta brändi-identiteettiimme. Baarin edustalla on taulu, jossa lukee tuhruisella käsialalla, kuka sinä iltana soittaa”, Ruby selittää. “Halusimmekin luoda sen pohjalta grafiikan. Tölkissä “Talkhouse” lukee liidulla käsinkirjoitetun näköisenä, ja sen on tarkoitus kertoa brändin taustalla olevasta ihmisestä. “Encore” taas on kuin 70-luvun psykedeelinen musiikkilevy, koska musiikki on toimintamme keskiössä. Olemme sisällyttäneet pakkauksiimme viitteitä baarin historiaan ja perinteisiin. Ja tölkin kyljessä lukee tietysti tarinamme.”
Mikään yksityiskohta ei ole jäänyt huomaamatta Talkhouse Encoren brändäyksen suhteen – fonttivalinta mukaan lukien. “Käytämme eri painotuksia runsaasti, ja ostimmekin laajan valikoiman eri fonttityyppejä brändiä varten. Se oli vain toinen keino osoittaa, että kaikki ovat Talkhouseen tervetulleita. Käyttämämme fontti näyttäytyy monella eri tavalla, mikä kuvastaa ihmisten moninaisuutta. Meitä on moneen junaan, ja kaikki ovat tervetulleita.”
Brändielementtejä valitessaan Ruby sai runsaasti palautetta veljeltään. “Jos minä pidin jostain, hän saattoi sanoa, että se ei sovi Talkhousen tyyliin. Jos esimerkiksi ylistin tiettyä väripalettia, hän vastasi, että onhan se hieno, mutta ei kuitenkaan Talkhousen tyylinen. Kyse on tasapainosta ja siitä, ettei meistä tule pelkkä siisti brändi vaan pysymme myös uskollisina perimällemme. Kysymys kuuluukin, kuinka voimme yhdistää vanhan ja uuden? Tämä on asia, josta meidän on pitänyt olla todella tietoisia koko prosessin ajan.”
Perimä tekee ainutlaatuiseksi
Bränditarina on tärkeä markkinointiyökalu. Se kertoo inhimillisyydestä ja auttaa luomaan asiakkaisiin syvempää yhteyttä. Näille kolmelle yritykselle bränditarina on täydellinen paikka esitellä omaa tarinaa ja taivalta.
Ruby sanoo, että Talkhouse Encoren bränditarina on se, mikä heidät erottaa markkinoilla. “Vaikka markkinat ovat ahtaat, erotumme joukosta, koska meidät voi yhdistää fyysiseen paikkaan ja todelliseen tarinaan. Emme hyödynnä pelkästään kuluttajatrendejä.”
Bränditarina on luettavissa heidän verkkosivuillaan sekä tölkkien kyljessä. “Tarina resonoi kuluttajien keskuudessa, vaikka he eivät olisi koskaan käyneet Talkhousessa, koska kyseessä on perheomisteinen paikka. Syntyy tunne lähikuppilasta.”
Anja sanoo, että ihmiset arvostavat heidän viiniensä “ muuttumatonta, erinomaista laatua”. “Isäni ansiosta olemme meidät tunnetaan erityisesti hyvästä Rieslingistä”, hän lisää. Minä tuon prosessiin uutta näkökulmaa miettimällä uusia rypälelajikkeita kokeiltavaksi ja kuinka uudistaa viinejämme. Olen kuullut asiakkaidemme sanovan, että heihin vaikutuksen tekee se, kuinka he voivat nähdä meidän toimivan niin hyvin yhdessä modernia ja perinteistä yhdistellen.”
Jacine kokee, että Matugga ainutlaatuisuus on heidän erottava tekijänsä. “Huomasimme markkinaraon ja ryhdyimme valmistamaan kulttuuriperintöömme liittyvää rommia. Oikeastaan päädyimme romminvalmistukseen siksi, koska en koskaan löytänyt rommia matkustaessani Ugandaan ja Keniaan. Minusta se oli todella kummallista, koska siellä on paljon sokeriruokoa, ja minun mielessäni sokeriruoko liittyy rommintuotantoon – mutta Ugandassa ei yksinkertaisesti ole rommikulttuuria.”
Vaikka Matuggan rommi valmistetaan Iso-Britanniassa, Jacine ja Paul halusivat, että sillä olisi yhteys myös Afrikkaan. “Se on aika voimakas kulttuurien törmäys, koska Skotlanti tunnetaan väkevistä juomistaan. Otammekin kaiken siitä irti hyödyntäessämme sitä voimaa ja koko tislausperinnettä, mikä täällä vallitsee. Yhdistämme tämän omaan kulttuuriperintöömme. Hyödynnämme Ugandan ja Itä-Afrikan seurusteluperinteitä, yhdessä istumista, ruoasta ja juomasta nautiskelemisesta ja maistelemisesta. Lisäksi nimellä Matugga on maantieteellinen yhteys. Matugga on paikan nimi Ugandassa, ja mieheni Paul syntyi Ugandassa. Ja Jamaikan kohdalla on todella kyse aidosta rommiperinnöstä. Suuri osa käyttämistämme valmistusmenetelmistä on otettu jamaikalaisesta tuotantotyylistä.”
Jacine mainitsee sosiaalisen median hyödyllisenä alustana Matuggan tarinan kertomiselle, mutta kokee silti, että vahvimmat yhteydet asiakkaisiin luodaan kasvotusten eri tapahtumissa, olipa kyseessä sitten ryhmien maistajaiset tai opastettu kierros tislaamolla. “Kun asiakkailla on kädessään maistiainen, samalla minä ja Paul kerromme heille yrityksen ja eri tuotteiden tarinat. Tiedän, että sellainen kokemus säilyy muistissa pitkään. Meihin suhtaudutaan todella positiivisesti, koska vastaavaa Skotlannin ja Afrikan yhdistävää brändiä ei vain löydy. Me olemme yhdistäneet nämä kaksi perinnettä tavalla, jossa on järkeä. Ja lopputulos on mielestäni jotain aika ainutlaatuista.”
Matuggan tavoin myös Anja tarjoaa maistelutilaisuuksia asiakkaille viinitilalla sekä paikallismarkkinoilla ja -tapahtumissa – se on loistava tapa olla yhteydessä asiakkaisiin ja kertoa heille bränditarina henkilökohtaisesti.
